The Three Dimensions of Faith
Essential, Non-essential and Everything: Unity, Liberty and Love
Mr. Khai Minthang
Introduction: Kumzalom 19 lai in Hattuomte nasatah in denominational level ah ana kikhentuo ua, ngaidan kibanglou leh chikhat namkhat hiloute na umkhawm theilou in ana kikhen zungzung uhi. Tua lung-awpkai hun laitah in Alexender Campbell leh Barton Stone te'n a Hattuomte uh kunga a chielna khat ana nei uhi. Achielna thupi: "Ginna tawh kisai ah, pumkhatna; ngaidan tawh kisai ah, zalenna; sil zousie ah, iitna" chi ahi hi. Tuahun apat in tua thupi khu gendan tuomtuom ahing gen ua, “A poimawte ah, pumkhatna; a poimawloute ah, zalenna; sil zousie ah chitna(charity)” ana chi uhi. (1) Tam thupi tawh kisai in i Zogam ua i Pasian biehdan leh peipidan tampi etphathuoi in ka mu a, bawlphat diing leh siemtha diing zong tampi um in kamu hi.
In Essential, Unity: Tam pen “In matters of faith, unity” zong a kichi a, a umzie khu Pasian i ginna thu a Laisiengthou a kigielte a pumkhatna china ahi hi. Krist Jesu Mangpa Hina (The Lordship of Jesus the Christ), Laisiengthou thuneina (The authority of the Word) leh Mutheilou Huopzou Hattuom Siengthou (The Invisible Holy Catholic Church) chite khu Kristian khat hina diinga apoimaw leh ginna tawh kisaite (essential or matters of faith) ahi hi. Tamte gingtaloute khu Kristiante a kichi theisih hi.
Krist chi khu Greek hamin "Χριστóς" (Kristos) ahia, "thaunu a umpa" (The anointed one) china ahi hi.(2) Hattuom ichi khu Greek ham “εκκλησία” (ekklesia) chi kammal apat a hing kila ahia, “a kihankhe tuomte kipawlkhawmna” (gathering of the called-out ones) china ahi hi.(3) "Huopzou Hattuom" (Catholic Church) chi khu eite theidan a Roman Catholic Church china hilou in Jesu Krist hutdamna in mi zousie a huopzou dan a genna ahia, "Catholic" chi khu "Huopzou" china ahi hi. "Mutheilou" (invisible) ichi chiengin hattuom "εκκλησία" tahtahte agenna ahi hi. Leitung pumpiah biehinn (church) zousie bei in, Laisiengthou zousie beisieng nanleh zong "εκκλησία" hattuom aum zing diing hi. Jesu'n "Pasian lenggam noute sungah aum hi" (The Kingdom of God is within you) achi khu mutheilou hattuom agenna ahi hi. "Kingdom" khu Greek ham "Βασιλεία" (basileia) apat a kile ahia, Hebrew ham a "malkuth" leh Aramaic hama "Malkutha" chi apat kilesawn ahi hi. Tamte'n leitung lenggam hilou in mutheilou lenggam aganna ahizaw hi.(4)
Bangzieh a Zou/Zomi hing kichi ahiei chi na ngaisun kha ngai ei? Ahilouleh, koite e Zo/Zou kichite chite bang na ngaisun zel sam ei? Nam khat hite khu ham-le-pau, culture and custom, tradition and practices kibangte ahi uhi. Tamte khu abulpite leh apoimaw pente (fundamental and essential) ahi hi. Zou society sung iet chiengun tami thupi (philosophy) zahthei tahtah ahidan muthei aum hi. Laisiengthou khat, labu khat, Sunday School (Beginner apat piching) subject kibang, Zou laibu bawl khat phot in ZLS a zah diing, etc. chite nei ahoita hi. Tuate pen I thupi ua igen bangun Zou minam hina diinga abulpite (essentials/fundamentals) ahi hi. Tamte a I pankhawm thei uh apoimaw mama hi. Tam pen Zou ihina ua poimaw pen ahi hi.
In Non-essential, Liberty: Tam pen “In matters of opinion, liberty” zong a kichi a, a umzie khu I ngaidan leh lunggelte ah zalenna china ahi hi. Mihingte khu Pasian in talent tuomtuom nei diinga ang siem ahia, tuate igawmkhawm chienga leitung apei diing bangtah a peithei pan ahi hi. Laisiengthou in, "Now the body is not made up of one part but of many. If the foot should say, "Because I am not a hand, I do not belong to the body," it would not for that reason cease to be part of the body. And if the ear should say, "Because I am not an eye, I do not belong to the body," it would not for that reason cease to be part of the body. If the whole body were an eye, where would the sense of hearing be? If the whole body were an ear, where would the sense of smell be? But in fact God has arranged the parts in the body, every one of them, just as he wanted them to be. If they were all one part, where would the body be? As it is, there are many parts, but one body" achi hi. (1 Cor. 12: 14-20) I siemnate i gawmkhawm a i Zou/Zo kulpi i chien/lam uh angaita hi.
Tuni’n i community sunga kikhenna thupi pen "Denomination" ahi hi. Dinomination pen Englsih ham ahia, "Pawlpi khat ama uh peipi dan tuom nei" chi leh "Tena diinga zat, adieh a sumlang, gihna, tena leh letna tawh kisai" chi leh "Pawlkhat, chikhat leh namkhat a min ahiei panmun a khenna" chi ahi hi. Tuni'n bang bang denomination in Zou vontawite i kikhenta uoi chi envai:
1. Biehna denomination: Presbyterian, Lutheran, Catholic, Sabbath, Assembly of God, Judaism, etc.
2. Be-le-phung denomination: Manlun, Munlua, Tungnung, Taithul, Samte, Phiamphu, Lianzaw, Suantah, etc.
3. Awkaidan denomination: Haidawi, Khuongnung, Khodai leh Thangkhal
4. Dinmun denomination: Khopi leh Singtaang, Hausa leh Zawng, Laisiem leh Laisiemlou, etc.
5. Gender denomination: Numei leh Pasal
Tamteng mai hilou in denomination tuomtuom tamtah in i kikhen nalai ua, i kuulmut (fanatic) pi mama nalai ua, tambang denomination te a diingin ishi ngam uhi. Dahuoi chilou gen diing vang atam sih hi. I ngaidan leh deidante ang ki deipi lou ahiei ang ki pompi lou chiengin kikhenna (schism) apieng zel hi. Tambanga denomination te a i kuulmut sangun Pasian leh Agam a diing, UZO, ZSP, ZYO, ZLS chite a diingin kuulmut lei meetna aumzaw diing hi. I ginna khu heimun heimun ah um leizong chi banga aal diing leh meivah banga taang diinga Pasian in ang dei ahia, hattuom "εκκλησία" ihina tah zong ahi hi. Hilezong, eite'n i ginna hilou in i denomination khu chi leh meivah bang diingin ina ngaisun kha uhi. Khotaang vai ichi chiengun UZO, ZSP, ZYO leh ZLS huopdeu diingin ka ngaisut hi. Zou nampi khantouna diing leh mataalna diingin i dan leh peidan enkawm a i custom uh lekhietna leh hilchetna (interpretation and exegesis) ibawl zel uh angai hi. Tam pen a thupite (fundamentals/essential) hei lamdang lou a, a thupite zui a lekhietna leh hilchetna ahizawh diing ahi hi. Laisiengthou hilchetna (commentary) bawl diinga Laisiengthou kammal kipatna leh kampau kipatna (etymological root and original language) siemna nei leh athu-ala laahdan leh vatdan siem angai mabangin i Zou custom hilchetna diingin Zou kammal kipatna leh kampau kipatna siemna leh khanglui kammal laahdan a siemna neite apoimaw mama hi. Ngaidan tuomtuom khonkhawm a tulaihun tawh kituoh (contemporary format) a hilchien diing a poimaw mama hi.
Tami tawh kisai in unaupa Dr. David Lalpi Ph.D in Zou Workshop a athu gel khat ka taahlang nuom hi: "Hinanleh society ah miteng in idea kibang nei lei khantouna um thei lou zel ding hi. Kibatlouna pen thagum toh suhbei ding hilou in, lungsim kihong tah a lop (celebrate) ding ahi...I lungsim kot ah window khat maimai hong ding hilou a, window tampi hon ngai hi. Tami ahi democratic politics chi'a laibu a i simsim uh. Khovel pen ei idea toh kibang-te leh ei ngaidan support-te maimai adia Pasian in abawl hilou a, chi-le-nam teng leh zu-le-va teng teenkhawmna ding ahi zaw hi. Sakhitui-hup pen rong (colour) 7 ahi ziah a kilawm ahia, rong khat maimai hileh kilawm lou ding ahi. "Unity in diversity" chi umzie theisiam lei khovel leh a sung a mite hoina lam ngen kimu ding a, leigou kilua khawm ding hi. Ei Zou sung leh Northeast a political problem, shina leh zawnna teng i "worldview" neu ziah leh dih louziah hidin ka gingta hi....Ngaidan kibat lou chiang in, tahpi in kisel vai, kinial vai - hinanleh atawp ah i kibatlouna pen kizatat tuah vai. I kinial zou chiang in, i position entha kia vai in, thulai sui vai in, kilemna (consensus) tun ding zong kilamen zing vai. Thagum toh i deina suh tangtunna pen sil zumhuai leh "moral defeat" ahidan phoh gige vai. Kol-le-vaite kinial dan zong enton thei lei hoi din gingta ing. Ei lawi kinial lou a, gamsa bang a kiben tho pen changkan huai non lou hi." (5)
In Everything, Love: Tam pen “In everything, Charity” zong a kichi a, a umzie khu Pasian tate ihinua ua ibawl khat phot iitna tawh ibawl diing uh china ahi hi. Greek te'n iitna khu "Eρος" (Eros), "Στοργε" (Storge), "Πιλια" (Philia) leh "Aγαπε" (Agape) chi'n nam li in akhen uhi.(6) "θέλημα" (Thelema) zong iitna danin agen ua, tuapen utna (desire) ahi hi.(7) Tam pen iitna chikhat a kigen hilezong iitna tahtah ahisih a, utna ahizaw hi. Eros pen kingaina (romantic) leh numei-pasal ki-iitna (sexual love) ahia, "erotic" thumal khu tami iitna apat a kila ahi hi. "Storge" khu anu-apa dan hilou iitna (nutral affection) ahia, "Philos" pen lawm-le-guol ki-iitna, sanggam iitna, numei-pasal ki-iitna hiloute ahi hi. Philosophy ichi chi uh khu "Πιλος"+"Σoφíα" (Philos+Sophia), English hama "love+wisdom" china ahia, Zokam ah "pilna+iitna" (Philosopher ichite khu Pilna iit/deite china ahi) chi diingdan ahi hi. Tualeh, "Agape" kichi khu iitna sangpen, a tawpna leh zieh neilou iitna (unconditional love) china ahi hi.
Tuama bangin iitna zong muthei sil (concrete object) hilou in mutheilou (abstract) ahizaw a, a pulaahtu (symptom/indication) khu i khoheidan (gesture/behavior) ahi hi. Khoheidan ichi chiengin i tahsa sabahte (organs) zahdan apat muthei china hi hi. Mit hadan, thu gendan, umdan leh gamtatdante apat in iitna inei leh neilou theithei ahi hi. Tambanga tahsa umzie leh khoheidan mi khenkhat in a chingkip (control) zousih uhi. Tami chingkip theite khu mi kituup (discipline) te ichi uhi. Hilezong, iitna khu koima'n a chingkip zou tahtah sih a, mudana sila (slave of hatred) sangin iitna sila (slave of love) tha khu a hatzaw tham hi. Aziehpen, mi i mudate khu i lungsim tawng ah i phuolgu thei a, amaute i pumpel (avoid) chingin i manghil thei uhi. Hilezong, iitna tua banga pumpel thei ahisih a, i pumpel sawm chiengin a hatna (the call of love) khu asang deudeu a, a thahatna (strength/passion) khu akhau deudeu hi.Tuaziehin Sawltaah Paul in, "Krist iitna in ang sawl hi" achi hi. (2Cor. 5:13)
Iitna thu igen chiengin ang kipatna leh a tawpna diing kithei zoulou ahiziehin a gen hamsa hi. Iitna kichi a gen hamsa mama khat ahi hi. John 3: 1ff sungah Jesu leh Nikodem (Nicodemus) kihouna imu hi. Jesu'n Nikodem kungah, "I tell you the truth, no one can see the kingdom of God unless he is born again" achileh Nikodem in lamdang asa mama hi. Nikodem in, "How can a man be born when he is old.? Surely he cannot enter a second time into his mother's womb to be born!" chi'n a dong hi. Tuachiin Jesu'n Nikodem kungah "The wind blows wherever it wishes, and you hear the sound of it, but do not know where it comes from and where it is going. So it is with everyone who is born of the Spirit” chiin a dawng hi. Tua pen i tahsa mit a muthei diing hilou in i tahsa leh lungsim tawh thei (feel) china ahi hi. Iitna ichi pen kipumkhatna lam zuon a khuolzinna china ahi hi. 1 Cor. 13: 1-13 sung i mitsuon mun ua, adih zong adih mama hi. Bangteng i bawlthei ua, bang siemna pilna inei vang ua iitna inei sih uleh mawhnapi ihi uhi. A thupi deu in taang 4-7 tan enlei: "Love is patient, love is kind. It does not envy, it does not boast, it is not proud. It is not rude, it is not self-seeking, it is not easily angered, it keeps no record of wrongs. Love does not delight in evil but rejoices with the truth. It always protects, always trusts, always hopes, always perseveres."
Nidanglai in khokhat ah inn khat a kang hi. Tuanah innneite'n bangma la manlou in a inn uh a kangtum sah dimdem uhi. Innkaat zou in singkhuo suongtumte leh meivamte asai kawi kawi lai un a sumtong ua a aahbuh sia kuong uh ang khule uleh a aahpi uh hazaah a shisa amu uhi. Tua aahpi pammaisa a innneipa'n a lumle leh a hanuoi apat in anoute ang taipawt liuleu uhi. Aahpi in anoute shi diing ngaingam lou in aha liim nuoi ah kaikhawm in a iitna ha (wing of love) zahkhum in a noute suohtatna diingin a hinna apeta hi. Tunnu iitna tambang hi e, guoi!
"Alienpen lienpen ki iitna hi.
Ki iitna'n bangkim abawlthei hi.
I Mangpa'n ahing jal in aw,
A Tapa neisun in ahing tan zouta.
Eite zong ki-iit tuo chiet vai,
I pienna i gam juun diingin" (citation needed)
Conclusion: I Zougam ah kikhenna a uong deudeu a, theilou pi i kitheisah zieh un ei ngaidan ang kipom pieh sih leh mi ngaidan hoizaw pompi sangin kikhenna ibawl paipai uhi. Noute-koute kichina Zougam ah atam sengta a, kiemlam i manaw sah sih uleh mailam ah identity crisis hing umthei diing ahi hi. Biehna umdan leh thugin umzie ah i pil naisih ua, gingloute lah ah missionary in kuon lei Christianity i phukhiet masang un Presbyterian, Lutheran, Bible Church, Catholic, Sabbath, etc. chite phut masazaw diing hilei a kilawm hi. Pasian lenggam keehlien hilou in i pawlpi uh Pasian min suonga keehlien diing ibang uhi. Mite'n apoimaw a angaite uh eite'n poimaw ngailou in, eite poimaw ngaite mipilte'n ang poimaw ngai pieh sih uhi. Tami thupi a essential kigente khu eite a diingin non-essential abanga, non-essential ichite khu eite a diingin essential hileh a kilawm mawh hi. Tami tungtaang hoitah a i pomthei sih uleh khatvei sawtlou a mangthang diingte ihi uhi. Chi dang nam dangte'n a thei nailou uh eite'n i theita ua, "Phungpi lamkaite" chi'n i society sungah i thupi ngai mama ua, khatvei chienga hing mangthang sah diingte ahilam uh ithei sih uhi. Tam banga phungpi mina kipawlna ana hoi hitaleh ei sanga khangtouzaw USA, UK, Germany, China, etc. te'n ana bawlzou thamta diing uhi. Mite'n unity adel lai un eite'n division idel uhi. Mite'n leitung pumpi gawmkhawm diing (globalization) asawm lai un eite kikhen neen neen in biehna pawlpi, phung leh taang, ham leh pau, innkuon innkuon in i kikhen neen vevaw uhi. Pasian in nupa pen numei leh pasal chia khenlou a chikhat achi lai in eite'n "azi bawl a" "a pasal bawl a" chi'n i khen ua, mihing khat zong "kei a tuom, nang a tuom" chi'n i khen vevaw valong uhi. Tambanga kikhen neenna kichi khu iitna apat hing kipan hilou in du-amna leh mudana apat a hing kipan ahizaw hi. Bang diingin eite tuibang a luongkhawm lou???
References: