Thursday, November 27, 2008

Zou Vontawite leh Central Services (IAS, IPS & IRS) Vai!

Zou Vontawite leh Central Services (IAS, IPS & IRS) Vai!

(Tami article khu Monday Oct. 27, 2008 ni'a Zou Workshop Forum a kagel ahi hi)
Dear Pu Rev. Hangpi leh Lawmte, I Zou Workshop forum uh a taangpi'a discussion forum a kizang ahiziehin news item ki tam koi khollou ahizaw hi. Member zousie'n thu kikup diing ang puoh hunhun a ngaidan free and fair a kigenkhawmna khat zong ahi hi. A taangpi thu in eite forum zahdan ah kinielna ginalou (destructive argument) lam iha peipi ua, khantouna diing thu i gen tamsih uhi. Constructive argument i poimaw uhi.

Na topic hing puohkhiet thupi kasa a, khantou vai zong kasah mama banah kei khawhsah mama khat zong ahi hi. Eiteng mai hilou in i Zou society in zong a khawhsah mama hi diingin ka gingta hi. Kei mudan in Civil or central services I gelkhiet zoulouna factor te uh family, personal & environment in kamu hi.

FAMILY FACTOR/FOUNDATION: Neulai apat a laisimna a nu-le-pa theipi leh guide na nuoi a laisim ei Zou society sungah itam sih uhi. Naupangte ahileh khangsawn kizomsahtu (bridge builder) ahi uhi. Khangsawnte khang pen naupangte khut a ki-nga ahi hi. Tuaziehin naupangte masatsah (prioritize) bawl gige diing ahi hi. Siemna sangpi inei ua, hausatna tampi inei ua, eima khang a nopsahna kiching inei phiel vang-un naupangte a diing bangma geelna nei sih lei khangsawn (next generation) a puana diing 99.99% aum hi.

Christian innkuon apat a khangkhie itam naisih ua, dan leh thupieh hoitah tawh kivaihawm innsung a khangkhie itam naisih uhi. Christian innkuon kichi sunsunte zong a tamzaw Mizo ham a 'Inti Kristian' kichite ahi nalai a, practicing Christian itam naisih uhi. Christian sakhuo i ngaisah ua, Christian teaching (moral teaching) i thupi ngaisah sih uhi.

Innsung kiteitamsa or kisesa apat a mihingkhat ang pichinna diing leh ang pil vingveng diing sangin innsung hoitah leh kituptah a naupang ang khankhiet diing a lam-et huoi zaw tham hi. Nu-le-pate'n a tate uh laisim leh laisim lou zong theipi phalou chite atam in atam hi. Naupangte study room sunga bang laibu um, bang teng kibawl, koiteng um, etc. chite nu-le-pate'n inventory bawl gige diing ahi hi. Zu khamkhamna innsung, nu-le-pa kithu tuohlou, zui diing dan leh thupieh um meellou a free style a naupang teng gamtat theina innsung khat a mipiching siem diing vang hamsa mama diing ahi.

PERSONAL FACTOR/FOUNDATION: Innsung hoiloutah a hing khangkhie naupangte a piching thei tahtah sih ua, lai hasiem a asiem vang-un mi houpidan, pawlbawldan, kitanauna, etc. (manners and ethics) ah a fail veve uhi. IAS, IPS, IRS, etc. chite khu written maimai hileh ei Zou vontawite zong honkhat ichingta diing un ka gingta hi. Hilezong interview chienga personal trait ang ki-etkhiet chiengin a I khankhietna uleh i kipatna un nasahtah in nasep (role) ang nei veve hi. Wisdom is a gift, knowledge is earned, and manners are learned chidan in ngaisut ing. Pasian hing piehsa pilna inei vangin laisiemna (knowledge) ah lutkha sih lei laisiemna inei sih diing uhi. Lungtang/Huoh pilna nei in, laisiemna neilei zong umdan kilawm (manners) inei sihleh mi piching i suohthei tuon diingun ka gingta sih hi. Thupil in "Money lost, nothing lost; heath lost, something lost; manner/character lost, everything lost" ana chi hi. Ke'n Zou vontawi mipil leh laisiem manner neilou tampi kamuta hi.

ENVIRONTMENTAL FACTOR/FOUNDATION: Ei Zou society sung pen mi kigensietna, mi ki thangsietna, mi kideisahlouna, mi lawching diinga kisate phuana, mi lampi suhbuoina, etc. chite i peipi uhi. Kiselna inei uleh lah destructive argument ahizel a, constructive argument aum tam naisih hi. A lawching sunsunte zong "Dawi havang kaal a suohta" kichite dana hing lawching zel ihi uhi. Ki support tuo sanga kiphuakhiet diing sawmna (intention) atamzaw gige abang hi. Tuabang ma in zong lawchinna neite'n zong i thuguuh leh i theinate uh zong igen khe ngamsih uhi. Bangzieh adiei? Thu kidonglou maw ahilouleh thu kihil nuomlou?

Laisimte'n i hina uh kitheilou, laisim sanga pawi leh lawm leh guol ngainazaw, etc. chite i society sungah atam hi. Shillong, Delhi, B'lore, etc. mun tuomtuom ah ikuon ua, i umna hostel itun chiengun laisim sangin kipawlkhawmna i thupi ngaizaw mawh uhi. Eilawi a pen laisimna 20% leh 80% social activities (one2one, one2many, many2one & many2many) chidan hileh kilawm kasa hi. A ratio in gen diing hilei 8:2 chivel hileh zong i laisim sungin huntawh kasa mama hi. 80% laisimna 20% atuomtuom (social activities) chidan ee. 95% laisim a 5% social activities bawl zoute lungdampi zaw nalai ing! I learning environment uh tambang himawh ee, guoi!


Ngaidan kikum tou zel vai ee.

Pasian thupha na unpi uh tungah,



Moderator
***********************************************

No comments:

Post a Comment